Suunnitelmallisuudella on huonotkin puolensa. Olen niitä ihmisiä, jotka joka projektissa kaivavat esiin kynän ja paperia tehdäkseen listoja ja aikatauluja. Tietokoneelle kokoan Excel-taulukoita ja apuvälineitä tavoitteiden priorisointiin. Joskus näitä työkaluja on "apuna" jopa niin, että niiden täyttämisestä ja ylläpitämisestä tulee projektin suurin kompastuskivi. Ja entäs sitten, kun kaikki ei mennytkään niin kuin on suunnitellut? Onko voimavaroja pistää kaikki uusiksi vai roikkuako väkisin suunnitelman liepeessä viimeiseen asti? Onko typerämpää luovuttaa vai olla luovuttamatta ja mistä sen tietää?

Antakaa minulle sellainen suunnitelma, jossa kuopat on pienempiä, lätäköt matalampia ja rämpiminen eteenpäin mahdollisimman helppoa. Suunnitelma, jossa mennään eteenpäin välittättä liiaksi siitä mentiinkö juuri tänään tai eilen pilkulleen sääntöjen mukaan. Kiitos!